Kristillinen usko on ollut minulle tärkeää lapsuudesta asti. Elämässä on tietenkin ollut myös vaiheita, jolloin uskonasiat eivät ole olleet aivan päällimmäisenä. Usko on kuitenkin kulkenut mukana siitä lähtien, kun äiti opetti minulle ”Levolle lasken Luojani” -iltarukouksen. Tämän rukouksen huokaan edelleen illalla viimeiseksi.

Muutamalla ihmisellä matkani varrella on ollut erityinen merkitys minun uskonelämälleni. Rippikouluaika oli minulle hyvin tärkeä vaihe, samoin kuin armeija-aika. Meillä oli hyvä sotilaspappi, jonka iltahartauksia komppaniamme oikein odotti.

Aikanaan tie vei minut opiskelemaan teologiaa. Sinä aikana vahvistui kutsumukseni tulla papiksi. Papin työssä minä haluan olla välittämässä ihmisille hyvää sanomaa Jumalan armosta. Toivon, että voisin tässä tehtävässä palvella mahdollisimman pitkään. 

Haluan tehtäväni kautta kertoa ihmisille sanomaa siitä, että Jumala on hyvä: Hän on hyvä minulle ja Hän on hyvä sinulle!

Minulle uskonelämän ydinasia on rakentaa Jumalan tekojen varaan. Siksi kaste on vuosien mittaan tullut yhä keskeisemmäksi: Jumala on valinnut minut, minä hyväksyn tämän valinnan ja kiitän Jumalaa tästä lahjasta.

Toivon, että Sinä myös voisit kokea saman – ja elää tästä hyvyydestä. Jumala on hyvä Sinulle, niinkuin meille kaikille!

Jumalan hyvyys on löydettävissä omasta kotikirkostasi. Mene kirkkoon. Siellä voit osallistua seurakunnan kanssa rukouksiin, Raamatun luvun kuuntelemiseen ja erityisesti pyhään ehtoolliseen. Sen parempaa paikkaa Jumalan hyvyyden löytämiselle ei ole. Hyvää matkaa Sinulle!